Demeter 3/2013

RAVITSEMUS

 

Voiko steinerkoulu toimia esikuvana kouluruokailun kehittämisessä

Opetushallitus järjesti kesäkuussa 2012 kouluruokailufoorumin, johon osallistui monialainen joukko opetushallinnon, koulujen johdon, opetustyön, tutkimuksen ja ruokapalvelujen edustajia. Tässä eri alojen edustajien ja suunnittelijoiden yhteisessä tapaamisessa pohdittiin mm. sitä, mikä on kouluruokailun tila tämän päivän Suomessa ja miten kouluruokailua voitaisiin kehittää. Foorumin loppupuolella keskustelu suuntautui tulevaisuuteen liittyviin mielikuviin ja yhdessä luotiin visio siitä millaista kouluruokailu on vuonna 2020.

 

TULEVAISUUSTYÖPAJA

 

Muutoksen kynnyksellä

Klaus Otto Scharmer puhuu kolmesta voimasta, jotka pyrkivät estämään meitä siirtymästä uuteen todellisuuteen. Ensimmäinen on kritiikin ääni, ajattelumme sumentaja. Toinen on kyynisyyden ääni, tunne-elämämme latistaja ja kolmas ääni on pelon, joka halvaannuttaa toimintamme.

 

Kolme yhteistyön työkalua

Sosiologi, ympäristöaktivisti ja vaihtoehtonobel-palkinnon saaja Nicanor Perlas kuvasi biodynaamisilla talvipäivillä kolmea työkalua, joiden käyttö yhteisönmuodostuksessa vahvistaa ihmisen yhteyttä hänen korkeampaan minuuteensa.

 

KEMIA

 

Kalkki – erottumisen elementti I

Aloitamme tarkastelelemalla kalsiumia fyysisenä aineena ja opimme tuntemaan sen yhdisteitä elottomassa luonnossa. Osassa II (Demeter 4/2013) siirrytään alueelle, jolla kalsiumin merkitys tulee kaikkein selvimmin näkyviin. Silloin katsomme kalsiumin vaikutuksia elollisessa luonnossa; kasveissa, eläimissä ja meissä ihmisissä.

 

KOMPOSTOINTI

Lisää humusta

Miten Pfeifferin hyvät tulokset biojätekompostista saataisiin siirrettyä maatilatasolle?

 

Preparaattikurssilta

Sirkka ja Kalervo Rekola ohjasivat preparaattien valmistamista vuosien kokemuksella.

 

MAATALOUS

 

Englannin luomutiloilla vaalitaan moninaisuutta

Juhannusta edeltävällä viikolla kokoontui viitisenkymmentä biodynaamikkoa ympäri maailmaa Demeter-liiton vuosittaiseen jäsenkokoukseen Englantiin. Kuten aina kokousväelle oli järjestetty tutustumismatkoja paikallisille biodynaamisille ja luonnonmukaisille tiloille sekä yrityksiin.

 

TUTKIMUS

 

Luonnonmukainen” geeniteknologia

Dosentti Kristiina Himanen otsikoi lukijan kirjeensä 8.8.2013 (HS) ”Geeniteknologia hyödyntää luonnon molekyylejä“. Hän ehdottaa gmo-jalostuksen uudeksi nimeksi lumo-jalostusta (sanoista luonnon molekyylit) ja kutsuu geenimanipulointia puhtaaksi kasvinjalostukseksi, joka on todellista vihreää teknologiaa ja lupaa maataloudelle uuden vihreän vallankumouksen. Kirje oli ehkä tarkoitettu tueksi Suomen rehuteollisuudelle, joka on huolissaan rehuissa käytetyn geenimuunnellun soijan huonon maineen vuoksi.

 

HENKILÖT

 

Ralf Hammarström 1924–2013

 

AJASSA

 

Syysterveiset toimistolta

Syysseminaari

Missä ovat tulevaisuuden biodynaamiset viljelijät

 

 

Kategoriat: Demeter-lehti
Kommentoi | Kommentit pois päältä artikkelissa Demeter 3/2013 18.9.2013

Kommentointi poissa käytöstä.