Preparaattikasvit

Preparaattikasvit

 

KamomillaKAMOMILLA

(Matricaria chamomilla)

on yksivuotinen, pysty ruohokasvi, jonka korkeus on 10-60 cm.  Sen lehdet ovat kapealiuskaisia ja mykeröt 18-25 mm leveitä ja tuoksuvia. Ne kohoavat keskeltä korkeiksi, ja ovat sisältä onttoja. Terälehdet ovat valkeita ja alaspäin kääntyneitä. kamomilla kasvaa pelloilla, tienvarsilla ja joutomailla. Se on harvinaistunut laji, mutta sitä tavataan villinä Etelä-Suomessa paikallisesti melko yleisenä, ja muualla Suomessa satunnaisesti. Sitä on kuitenkin helppo viljellä. Kamomillaa on käytetty luonnonlääkkeenä mm. vatsavaivoihin ja nukahtamisongelmiin.

 

Nokkonen

NOKKONEN

(Urtica dióica)

 on polttavalehtinen monivuotinen ruohokasvi. Varsi on pysty ja nelisärmäinen. Lehdet ovat herttamaiset, melkein suikeat ja sahalaitaiset. Vaatimattomat vihreät kukat roikkuvat pitkinä terttuina lehtihangoista. Nokkonen kasvaa teiden varsilla, asutusten lähellä ja lehdoissa, ja on yleinen koko maassa. Nokkosta on käytetty paljon sen korkean ravintoarvonsa vuoksi, ja nokkosliuosta voidaan käyttää myös puutarhassa lannoitteena ja tuholaisten torjunnassa.

 

 

SiankärsämöSIANKÄRSÄMÖ

 (Achilléa millefólium)

 on valkeakukkainen (myös vaaleanpunakukkaista muotoa esiintyy), ryydintuoksuinen niittyjen kukka. Siankärsämö kasvaa yleensä 20–70 cm korkeaksi. Sen varsi on vankka, pysty ja pehmeänkarvainen. Suomessa siankärsämöä kasvaa koko maassa, ja se on aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta hyvin yleinen kasvi. Siankärsämö kukkii Suomessa heinä-syyskuussa.

Se kestää hyvin kuivuutta ja viihtyy ihmisen muokkaamassa ympäristössä. Sitä tavataan esimerkiksi niityillä, pientareilla, pihoilla, pelloilla, metsänreunoissa, joutomailla ja tienvarsilla. Siankärsämö on hyvin vanha rohdos- ja maustekasvi, jota on käytetty erityisesti haavojen  hoidossa.

 

Tammi

TAMMI

(Quercus robur)

 Täysikasvuisen metsätammen rungon kaarna on syväuurteinen ja väriltään tummanruskea. Vahvat, pitkät haarat ovat yläviistoon. Lehdet levenevät tyvestä kärkeen. Lehden liuskat ovat ehytlaitaisia, pyöreä- ja tylppäkärkisiä. Kukat ovat yksineuvoisia ja pieniä. Hedelmä on maljamaisen kehdon ympäröimä kova, 2–3 cm pitkä pähkinä eli terho. Puu pudottaa lehtensä talveksi. Suomessa metsätammi kasvaa tavallisesti 10–20 metrin, joskus jopa 30 metrin pituiseksi. Metsätammi saattaa elää hyvin vanhaksi, vanhimmat yksilöt ovat yli 1 000-vuotiaita. Sitä kasvaa lounaisimmassa osassa maata ja etelärannikolla. Villiintyneenä mutta jo vakiintuneena lajina sitä tavataan Rauma-Tampere-Lappeenranta -linjan korkeudelle asti. Suomessa metsätammi kasvaa kuitenkin levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla eikä ole missään päin maata kovin runsas laji.

 

ValeriaanaROHTOVIRMAJUURI ELI VALERIAANA

(Valeriána offinalis)

 Rohtovirmajuuri on eteläinen rantojen, puronvarsien ja kosteiden niittyjen monivuotinen kasvi, joka on yleistynyt ihmisen toiminnan tuloksena. Se kasvaa yleisenä vielä Satakunnan ja Etelä-Hämeen korkeudella.

Rohtovirmajuuri kasvaa noin puoli metriä korkeaksi. Sen viuhkomaisessa kukinnossa kukat ovat vaaleanpunaiset ja tuoksuvat voimakkaasti. Lehdissä on 6–15 paria lehdyköitä. Kasvi muistuttaa lehtovirmajuurta (Valeriana sambucifolia), mutta on pienikukkaisempi ja isolehtisempi. Se tunnetaan rauhoittavana rohtona.

 

voikukkaVOIKUKKA

(Taráxacum officinále)

on monivuotinen, pysty, lehtiruusukkeellinen  ruoho, jossa on maitiaisnestettä. Lehtien muoto vaihtelee paljon, repaleisesta parijakoisesta lehdestä lähes tasaiseen. Keltaiset mykeröt ovat 3-5 cm leveitä. Se kasvaa pelloilla, niityillä, pientareilla, lähellä asutusta ja on yleinen koko maassa. Sitä on käytetty yleisesti rohdoskasvina.