Yhteisöllisyyden kehittäminen

Ajatuksia luottamuksesta                                 Tilaa kirja!

Yhteisöllisyyden kehittäminen -kirjaa lukiessani en voinut ollut ajattelematta kuinka laaja ja oleellinen kysymys yhteisöllisyys on biodynaamisessa liikkeessä. Biodynaaminen viljely ei onnistu ilman toimivaa yhteisöä. Yhteisössä toimiminen ei ole enää itsestäänselvyys ja se luo monia haasteita yhteisön jäsenille. Yhteisöllisyys ei ole enää meille ihmisille arkipäivää.

Yhteisön pohjan luovat ihmiset, jotka ovat löytäneet biodynaamisesta liikkeestä henkistä pääomaa. Biodynaaminen viljely ei ole ainoastaan maanviljelyä vaan monipuolisempi kokonaisuus, elämäntapa. Maatila on yksi iso kokonaisuus, johon ihmiset kuuluvat ja josta ihmiset yhteisesti huolehtivat. Yhteisö voi toimia ainoastaan silloin, kun ihmisillä on sisimmässään aito halu ymmärtää ja oppia maatilan toimintamekanismeja ja toisia ihmisiä. Manfred kuvailee tätä sisäistä heräämistä: ”On kysymys siitä, miten meistä maailman muukalaisista voi jälleen tulla kasvien ja eläinten ystäviä. Miten voimme kasvaa yhteen maailman kanssa ja kokea, että luonto on meidän kasvi- ja eläinkumppaneitamme? Meidän on opittava rakentamaan silta omassa tietoisuudessamme. Siihen perustuu uudenlainen hengenelämä, joka on idullaan biodynaamisessa liikkeessä. Tämä hengenelämä koskettaa kaikkia ihmisiä.”

Yhteistyö ihmisten välillä on vaikeaa, koska jokaisella on yleensä omanlainen näkemyksensä miten asioita tehdään. Biodynaamisella tilalla näistä näkemyksistä joudutaan keskustelemaan ja yhteisiä tavoitteita kertaamaan. Jokaisella täytyy olla sama tavoite, jotta yhteistyö toimisi. Biodynaamista viljelyä voisi verrata jalkapalloon, vaikka niillä sinänsä ole mitään yhteistä niin luottamus ihmisten tai pelaajien keskellä on sama. Jalkapallossa pelaajien täytyy tietää jokaisen oman joukkueen pelaajan heikkoudet ja vahvuudet ja osattava ottaa ne huomioon. Jokaisella pelaajalla on oma paikkansa ja alueensa hoidettavana, mutta kokoajan täytyy olla tietoinen myös muiden tekemisistä.

Manfred kuvaileekin luottamusta seuraavalla tavalla:

”Kun työskennellään yhdessä, työt jaetaan: yksi tekee yhtä asiaa, toinen toista ja kolmas kolmatta. Tällaisessa tilanteessa luottamus herää vain silloin, kun jokainen osaa tehdä jotakin. Jokaisen tulisi olla jonkin asian taitaja. Kaikkien yhteisöjen suuri ongelma on se, ettemme osaa oikein mitään tai ainakaan osaamisemme ei ole suhteessa siihen, mitä me teemme. Ihmiset osaavat kyllä valtavia asioita, mutta kyvyt eivät satu yksiin sen tehtävän kanssa, jossa toimitaan.

Vielä joitakin vuosikymmenniä sitten oli itsestään selvää, että viljelijä osasi tehdä kaikkea. Hän oli yleisihminen. Kun erikoistumme tekemään tiettyä asiaa, meistä tulee spesialisteja, jotka vielä eilen soveltuivat omaan tehtäväänsä mutta eivät enää tänään. Meidän on opittava tekemään jotakin työtä niin hyvin, että osaamisemme on esikuvallista, esikuvallisuus herättää toisen ihmisen. Varsinkin nuoriso etsii nykyajan mutkikkaassa maailmassa esikuvia, joista se voisi todella syttyä. Missä voin kohdata ihmisiä, joiden ajatukset ja teot ovat yhtä?

Täytämmekö sen tehtävän vaatimukset, jonka olemme itsellemme ottaneet? Epäluottamus ja pettymys, johtuvat usein siitä, ettei yksilö pysty täyttämään paikkaansa. Tämä tulisi tiedostaa ja oppia työskentelemään toisen ihmisen kanssa niin, että hän kykenee kasvamaan omaan tehtäväänsä.

Toinen luottamusta lisäävä asia on se, että kaikilla on kuva kokonaisuudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka yksi hoitaakin navetan, toinen puutarhan ja kolmas pellot, jokainen on jatkuvasti ajan tasalla muistakin tilan tapahtumista. Luottamus kasvaa sitä mukaa kuin yksilöt pystyvät pitämään kokonaisuuden mielessään.”

Luottamus on yhteisöä yhdessä pitävä voima, mutta sitä horjuttavat useat voimakkaat voimat kuten talouselämä. Rahalla on uskomaton valta, vaikka sillä ei yksistään tee mitään. Uskon, että raha on suurin voima tuhoamaan ihmisten välisen luottamuksen, koska ihmiset ovat niin kiintyneitä siihen. Manfred selittää talouselämää seuraavasti: ”Raha on vain väline, jonka avulla tavaran virtaa helpotetaan. Raha kuuluu oikeuden alueelle, se on tavaroiden osto-oikeus. Se mahdollistaa tavaran nopean liikkumisen osapuolelta toiselle työnjaon maailmassa. Siksi on tärkeää unohtaa hetkeksi raha, kun keskustellaan taloudesta. Raha käsitetään nykyisin väärin kuin maaperä; siitäkin tehdään tavara, jolla käydään kauppaa. Tämä on sosiaalinen vääristymä, sillä kysymys on oikeudesta eikä tavarasta.”

”Biodynaaminen viljelijä työskentelee periaatteessa ilman rahaa, koska hän tarvitsee sitä vain täysin ulkoisiin asioihin, koneitten ostoon ja vastaavaan. Varsinaisilla maatilan sisäisillä tapahtumilla ei ole mitään tekemistä rahan kanssa ja tästä näkökulmasta maatalouden katelaskelmat ovat vailla merkitystä.

Vapaus on talouselämässä suurin mahdollinen kieroutuma, koska se antaa jokaiselle luvan olla mahdollisimman suuri egoisti. Vapaus on talouselämässä käytännön itsekkyysttä, jossa vapauden idea on painettu alas talouselämään asti. Nykyään käytetään myös sanaa sosiaalinen markkinatalous. Oikeastaan pitäisi puhua antisosiaalisesta markkinataloudesta, sillä kaikki nykyinen markkinatalous perustuu yksilön egoismiin. Ihmisele annetaan lupa olla itsekäs.”

Kirjassa käsitellään niin laajasti maailmantaloudellisia peruskysymyksiä ja olettamuksia, jotka heijastuvat myös biodynaamiseen liikkeen toimintaan, että voin vain jäädä miettimään miten vaikeaa nyky-yhteiskunnassa toimiminen loppujen lopuksi on. Näennäisesti elämämme avoimessa ja mahdollisuuksia täynnä olevassa yhteiskunnassa, mutta loppujen lopuksi kaikki on niin tarkasti säädeltyä ja rajoitettua, että poikkeavat toimintatavat ovat miltei mahdottomia.

Biodynaaminen viljely vaatiii paljon rohkeutta ja tukea onnistuakseen. Biodynaaminen liike julkaisee Demeter -lehteä, tarjoaa harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja yhdistys tarjoaa tietoa ja tukea asiasta kiinnostuneille, sekä valvoo Demeter -merkkiä. Ilman tällaista yhteistyötä biodynaaminen liike ei tulisi toimeen. Mangred totetaa kirjassa, että kaiken pitäisi olla niin itsestään selvää, ettei toimintaa tarvitsi ”kyseenalaistaa” tai määritellä. Luottamuksen tulisi olla niin voimakas, ettei sitä tarvitsi enää erikseen valvoa. Näin suureen luottamukseen tuskin pääsemme markkinataloudessa koskaan ja sen takia onkin hyvä asia, että myös biodynaamiset tuotteiden laatu voidaan varmistaa Demeter -merkillä.

Käsittelin tässä tekstissä kahta minusta oleellista huomion arvoista kysymystä biodynaamisen liikkeen yhteisöllisyyteen liittyen luottamusta ja talouselämää. Näkemykset ovat poikkeavia valloilla olevien näkemyksien kanssa. Ne ovat voimakkaita ja niitä voisi jopa kutsua idealistisiksi ihanteiksi, mikä kirjaa lukiessa jopa ärsytti minua. Tuntuu mahdottomalle, että Suomessa tällaiset ajatukset ja elämäntapa voisivat onnistua tai saada kannatusta. Toisaalta juuri tuo ensin kokemani ärsytyksen tunne kertoi, että teksti tavoitti lukijansa. Kiinnostukseni biodynaamisen viljelyn sosiaalisemmasta puolesta heräsi.

 

Anna Mononen, Hyvinkää 17.10.2013

Kirjoittaja on luonto- ja ympäristöalan opiskelija

Kategoriat: Lukijan näkökulma
Kommentoi | Kommentit pois päältä artikkelissa Yhteisöllisyyden kehittäminen 2.4.2014

Kommentointi poissa käytöstä.